Moni asiantuntija joutuu tänään lähes päivittäin selvittämään ihmisten lähimpään elinympäristöön, sisäilmastoon, liittyviä ongelmia ja puutteellisuuksia. Ne ovat turhan tavallisia ja vaikeita, ja niiden ratkaiseminen edellyttää laaja-alaista yhteistyötä. Syynä ovat usein rakentamisessa tehdyt virheet, sillä hyvän laadun tekeminen ja saavuttaminen ei ole helppoa. Monen asian suunnittelussa ja rakentamisessa on onnistuttava, eikä rakennuksen käyttövaiheessakaan saa hutiloida ja unohtaa tarpeellisia huoltotoimenpiteitä ja laitteiden oikeaa käyttöä. Jo vuosia sitten heräsi kiinnostus sisäilmakysymyksiin ja useat tahot havahtuivat sisäilmasto-olosuhteissa havaittuihin epäkohtiin. Sisäilmayhdistys perustettiin vuonna 1990 edistämään näiden ongelmien hoitamista.
Sisäilmayhdistys ry on toimintansa alusta alkaen pyrkinyt vaikuttamaan sekä valtiovaltaan ja alan toimijoihin että kuluttajiin, jotta hyvän sisäilmaston merkitys ymmärrettäisiin. Lisäksi se on pyrkinyt edistämään toimenpiteitä, jotka takaavat hyvän sisäilmaston laadun. Pienilläkin virheillä ja laiminlyönneillä on tällä alueella suuri merkitys. Yhdistyksen jäsenet ovat pääosin alan tutkijoita ja toimijoita, ja he pyrkivät yhdessä parantamaan tätä tilannetta. Sisäilmaongelmien ratkaisut edellyttävät usein hyvinkin erilaista ammatillista osaamista ja yhteistyötä, joten eri ammattikuntien yhteistyö antaa leimansa myös yhdistyksen toimintaan ja myös alan tutkimustoimintaan.
Sisäilmastotutkimuksessa onkin Suomessa näiden vuosien aikana saavutettu merkittäviä tuloksia; suomalainen tutkimus on selvästi ollut alalla maailman huippua. Esimerkiksi rakennusmateriaalien päästöjen ja home- ja kosteusongelmien selvittämisessä on saatu merkittäviä tuloksia, joita on myös onnistuttu viemään kentälle. Myöskään ilmanvaihdon laitetekniikan ja ilmanvaihtolaitteiden puhtauden alueella saavutettua kehitystä emme voi unohtaa. Niin ikään pienhiukkastutkimuksessa olemme jo pitkään olleet maailman kärkimaita.
Sisäilmayhdistyksen puheenjohtajana oli yli viisitoista vuotta sen aktiivinen perustaja, Teknilliseltä korkeakoulun professori Olli Seppänen. Hänen luovuttuaan tehtävästä puheenjohtajina ovat toimineet Risto Ruotsalainen (edesmennyt) ja Risto Aurola. Aalto yliopiston professori Risto Kosonen on luotsannut yhdistystä syksystä 2015 asti, ja yhdistyksen hallituksessa ovat edustettuina monet asiantuntemuksen alat, myös lääketiede ja terveystutkimus.
Konferenssit ja seminaarit toiminnan lähtökohtana
Sisäilmayhdistys perustettiin aluksi järjestämään kansainvälinen sisäilmastokongressi, Indoor Air 1993. Tähän Finlandia-talossa pidettyyn konferenssiin osallistui lähes 1 300 tutkijaa ja asiantuntijaa yli 50 maasta. Kongressin järjestelyt saavat alan veteraaneilta kiitosta vieläkin, ja lähes 10-kiloisia tieteellisiä julkaisuja kantanutta Marimekon kongressilaukkua näkyy yhä käytössä. Yhdistys jatkoi kansainvälisten tapahtumien sarjaa vuoden 2000 Healthy Buildings- ja vuoden 2007 WellBeing Indoors (Clima 2007) -kongresseilla. Näihinkin osallistui noin 1 000 asiantuntijaa. Tieteelliset kongressit ovat toimineet hyvänä uusimman tiedon lähteenä, ja niiden aineistosta on tehty Sisäilmayhdistyksen julkaisemia oppaita ja ohjeita. Lisäksi Suomessa järjestetyt huipputason tapahtumat ovat olleet ponnahduslauta monille suomalaisille tutkijoille ja tarjonneet näkyvyyttä alan yrityksille.
Sisäilmayhdistyksen vanhin toimintamuoto, vuosittain järjestettävä
Sisäilmastoseminaari, järjestettiin ensimmäisen kerran jo ennen yhdistyksen perustamista. Sen järjestelyistä vastasi Teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikan laboratorio, ja se toteutettiin laajan ja monitieteellisen Sisäilmastoprojektin tutkijatapaamisina. Vuodesta 1994 alkaen Sisäilmayhdistys on kantanut päävastuun seminaarien järjestämisestä. Pienen tutkijapiirin tapaamisesta on kasvanut yksi rakennus- ja kiinteistöalan suurimmista seminaaritapahtumista. Sisäilmastoseminaarien kävijämäärät ovat nousseet tuhansiin. Sisäilmastoseminaarin julkaisusarja sisältää tulokset lähes kaikista keskeisistä suomalaisista sisäilmatutkimuksista viime vuosien ajalta ja on harvoja suomenkielisiä kanavia tulosten julkaisuun.
Sisäilmastoseminaarit olivat vuosia osallistujille maksuttomia, kiitos sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön tuen sekä seminaarin yhteydessä pidettävään näyttelyyn osallistuvien yritysten panostuksen. Nykyään Sisäilmastoseminaarissa on otettu käyttöön erittäin kohtuullinen kulumaksu, jolla katetaan julkaisun kulut sekä lounaat ja kahvit.
Sisäilmastoseminaarin osanottajista noin puolet on ollut rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisia, noin kolmannes sisäilmastoon liittyvien terveyskysymysten tutkijoita ja ammattilaisia ja loput pääosin opiskelijoita sekä muita usein henkilökohtaisista syistä sisäilma-asioista kiinnostuneita.
Sisäilmastoluokitus tarjoaa mahdollisuuden parempaan laatuun
Yhdistyksen toiminnan alkuvuosina sisäilmasto oli melko tuntematon käsite kiinteistö- ja rakennusalalla. Formaldehydi, radon ja huonot lämpöolosuhteet olivat tuttuja jo tuolloin, mutta tieto mm. homeiden, ilmassa olevien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja pienhiukkasten terveyshaitoista oli vasta kehittymässä. Passiivisen tupakoinnin haitoista käytiin vilkasta keskustelua mm. kansainvälisissä kongresseissa. Sisäilmastosta kokonaisuutena ei vastannut kukaan. Asia jäi usein LVI-suunnittelijan harteille, vaikka sisäilmastoon vaikuttavat lähes kaikki rakennushankkeen toimijat. Sisäilmayhdistys totesi, että sisäilmasto pitää saada yhdeksi rakentamisen keskeiseksi tavoitteeksi ja että kaikille siihen vaikuttaville toimijoille pitää saada tietoa oikeista ratkaisuista ja toimintatavoista. Tärkeimmäksi asiaksi nähtiin selkeän tavoitteen asettaminen sisäilmastolle.
Suomessa rakentamismääräysten vaatimustaso on lämpöolojen ja ilman laadun osalta ollut sinänsä korkea, mutta näihin tavoitteisiin ei useinkaan ole käytännössä päästy. Ei siis riitä, että tehdään ”määräysten mukaan”, vaan tarvitaan kunnianhimoisempia mitattavia tavoitteita. Tähän tarpeeseen Sisäilmayhdistys laati Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokituksen vuonna 1995. Siinä esitettiin kattava järjestelmä tavoitteiden asettamiseksi ja niiden saavuttamiseksi tarvittaville keskeisille toimenpiteille. Järjestelmä on edelleen ainut maailmassa, ja se yhdistää kaikki keskeiset sisäolosuhdetekijät yhteen ohjeistukseen.
Sisäilmastoluokitusta on päivitetty käytännöstä saatujen kokemusten ja uuden tutkimustiedon perusteella vuosina 2000, 2008 ja 2018. Luokituksen toimivuutta on tutkittu asuin- ja toimistorakennuksissa, joissa on voitu osoittaa, että järjestelmän perusperiaatteet toimivat käytännössä. Sisäilmastoluokitus on tänä päivänä käytössä lähes kaikessa toimitila- ja palvelutilarakentamisessa niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.
Materiaalit ja ilmanvaihto on saatu puhtaiksi
Rakennusmateriaalien päästöluokitus (M1-luokitus) on tärkeä osa Sisäilmastoluokitusta. Käyttämällä päästöluokiteltuja vähäpäästöisiä materiaaleja vältetään turhaa ilmanvaihdon tarvetta ja saavutetaan terveellinen sisäilmasto energiatehokkaasti. Materiaalien päästöjen arviointi on kuitenkin ollut hyvin vaikeaa. Vapautuvia yhdisteitä on satoja, eikä tutkimus ole pystynyt tuottamaan riittävästi tietoa yksittäisten yhdisteiden tai varsinkaan eri yhdisteiden yhteisvaikutusten terveyshaitoista. Suomessa valittiin päästöjen alentamiseksi strategia, jossa pyritään painamaan päästöjen kokonaismäärä niin alas, että terveyshaittoja aiheuttavien yhdisteiden esiintyminen ei ole todennäköistä. Lisäksi päätettiin arvioida materiaalien hajua, mikä ihmisen omana varoitusmekanismina hyvin täydentää kemiallisia analyysejä.
Rakennusmateriaalien päästöluokitus annettiin vuonna 1996 Rakennustietosäätiö RTS:n hoidettavaksi. 1990-luvun alussa markkinoilla ei ollut montakaan M1-vaatimuksen täyttävää tuotetta, ja nyt jo yli 2 000 tuotteella on M1-merkin käyttöoikeus. Lähes koko talo pystytään tänä päivänä rakentamaan turvallisista M1-merkityistä tuotteista. Teollisuudelta tämä on edellyttänyt valtavasti kehitystyötä, jotta tähän on päästy. Myös maahan tuotavien materiaalien laatua on nostettu ja monille niistä on näin saatu tämä luokitus. Suomalainen toimiva M1-luokitus on herättänyt paljon kiinnostusta ulkomailla ja tulee varmasti vaikuttamaan mahdollisesti tuleviin vastaavin eurooppalaisiin materiaalivaatimuksiin.
Sisäilmayhdistys on osallistunut useisiin tutkimushankkeisiin ja ohjannut tutkijoita alusta asti miettimään tulosten hyödyntämistä ja esittämistä tiedon tarvitsijoille. Hyvä esimerkki tästä on Tekesin Terve Talo -ohjelmaan sisältynyt PTIV-hanke, Puhdas ja toimiva ilmanvaihto -hanke. Siinä ilmanvaihtojärjestelmien puhtaudelle luotiin tutkijoiden ja teollisuuden yhteistyönä tavoitteet, keinot ja arviointimenetelmät. Vaatimukset siirrettiin Sisäilmastoluokitukseen ja varta vasten luotuun Ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokitukseen. Näillä toimenpiteillä on uusista ilmanvaihtojärjestelmistä saatu poistettua öljy ja pöly, joista jälkimmäinen vielä 10 vuotta sitten yleisesti vaivasi uudisrakennusten käyttäjiä. Samalla ilmanvaihtojärjestelmistä on tullut helpommin huollettavia ja puhtaana pidettäviä. Teollisuus ja asennustoiminta on ottanut uudet toimenpiteet myönteisesti vastaan ja vaatimusten mukaisia M1-puhtausluokiteltuja ilmanvaihtolaitteiden kanavia ja laitteita on saatu markkinoille merkittävän paljon.
Viestintä on yhdistyksen jatkuva ja tärkeä tehtävä
Hyvän sisäilman merkitys on saatu paremmin myös kuluttajien tietoisuuteen, ja samalla yhdistys on tarjonnut alan ammattilaisille aineistoa ja koulutusta paremman sisäilman toteuttamiseen. Sisäilmayhdistys tekee viestintätyötä muun muassa verkkosivujen, Sisäilmauutiset-uutiskirjeen, oppaiden ja opasjulisteiden julkaisemisen sekä messuosallistumisien avulla.
Yhdistys ylläpitää yhdessä muiden alan järjestöjen kanssa Sisäilmainfopiste-toimintaa. Sisäilmainfopiste on mukana 8-14 tapahtumassa vuosittain. Alan järjestöjen asiantuntijat antavat neuvontaa ja luennoivat messutapahtumissa eri puolilla maata. Materiaalit ja neuvonta ovat asiakkaille maksuttomia.
Yhdistys julkaisi myös omaa lehteään,
Sisäilmauutisia, joka pyrki kertomaan sisäilmastoon liittyvistä tapahtumista ja erityisesti tiedottamaan alan tutkimuksen tuloksista Suomessa ja ulkomailla. Maksutonta lehteä jaettiin asiantuntijoille ympäri Suomen. Paperilehti lopetettiin vuonna 2016, ja kaikki panostus on nyt noin 10 kertaa vuodessa ilmestyvässä maksuttomassa Sisäilmauutiset-uutiskirjeessä.
Sisäilmayhdistyksen toiminta perustuu suurelta osin maksuttoman tiedon tarjoamiseen asiantuntijoille. Tämä toiminta ei olisi mahdollista ilman eri tahojen taloudellista tukea. Sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö ovat rahoittaneet Sisäilmayhdistyksen hankkeita vuosittain.
Minkään jatkuvan tuen piirissä yhdistys ei kuitenkaan ole, vaan rahoitus haetaan hankekohtaisesti vuosittain. Yhdistyksen kannattajajäsenet ovat toiminnan toinen tärkeä rahoittaja. Näiden, liki 200 sisäilmaston laadusta huolestuneen yrityksen ja yhteisön jäsenmaksuilla katetaan noin kolmannes kustannuksista, ja nämä yritykset ja yhteisöt ovat tärkeä näyttelytilan, ilmoitusten ja julkaisujen asiakaskunta. Lisäksi nämä kannattajajäsenet ovat yhdistykselle tärkeä kontaktipinta käytännön rakentamiseen ja kiinteistöpitoon. Yhdistys välittää puolestaan niiden tuottamaa tietoa uusista ratkaisuista tutkimukseen ja käytäntöön seminaarien näyttelyn muodossa.
