Märkätilat

Märkätilat voidaan jakaa levy- ja kivirakenteisiin ratkaisuihin.

Tyypilliset havaittavat ongelmat

Märkätilan lattiassa ei ole käytetty vedeneristystä.
Lattia vedeneristyksen reuna päättyy lattiarakenteen sisään, esimerkiksi muovimaton reuna on jätetty lattialaatoituksen alle.
Muovimatolla tehty vedeneristys on kutistunut ja rikkoutunut saumoistaan tai irronnut seinäpinnalta.
Muovimaton tai muun lattian vedeneristyksen liitos lattiakaivoon vuotaa tai lattiakaivon rakenne on muuten puutteellinen.
Seinän ja lattian liitoskohdassa on kosteuden- tai vedeneristyksessä rako, seinän laatoituksen taakse päässyt vesi kulkeutuu lattian muovimaton alle muovimaton ja seinän vedeneristeen epätiiviistä saumasta.
Seinälaatoituksen alla ei ole käytetty vedeneristystä, kosteussively seinälaatoituksen alla on usein riittämätön estämään veden pääsy seinärakenteeseen.
Muovitapettien saumakohdat vuotavat, tiivistämättömän tai huonosti tiivistetyn putkiläpiviennin kautta pääsee vettä seinärakenteeseen.
Märkätilojen puutteellinen ilmanvaihto, jolloin kosteusrasitus vaikuttaa pitkään.
Lattian vääränsuuntaiset tai liian loivat kallistukset aiheuttavat veden lammikoitumista.
Rakenteen sisällä olevan putken vuotaminen.
Sisäilman korkea kosteuspitoisuus, kosteuden tiivistyminen toistuvasti esimerkiksi kattopinnalle.

Verhouslevyjen kosteus- ja lämpöliikkeet aiheuttavat muovitapettiin halkeamia ja puskusaumojen aukeamista sekä kaakeleiden ja niiden saumojen rikkoutumista.
Levyverhous on jäänyt kahden tiiviin pinnan väliin, jolloin se ei pääse kuivumaan.
Seinän puurunko alkaa suoraan betonilaatan päältä, vesi pääsee tunkeutumaan seinän aluspuun alle.
Seinän alaosa on rakennettu lattiarakenteen sisään siten, että se vesivuotojen tapahduttua kastuu ja pysyy märkänä.

Kivirakenteisiin vedeneristämättömiin märkätilan rakenteisiin liittyy puurakenteita, joihin kosteus voi siirtyä esimerkiksi märästä lattialaatasta.
Kivirakenteisen vedeneristämättömän märkätilan seinä pinnoitetaan viereisen huonetilan puolelta tiiviillä pinnoitteella, jolloin seinän kuivumismahdollisuus heikkenee.

Kirjallisuutta

Tarkempaa tietoa aiheesta löytyy kirjasta:

Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. Ympäristöopas 28, 1997. Helsinki, Ympäristöministeriö. Kappale 5.2.2 Seinät s. 78…81.

Lähdekirjallisuus

1. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. Ympäristöopas 28, 1997. Helsinki, Ympäristöministeriö

2. Torikka, K., Hyyppöläinen, T., Mattila, J. ja Lindberg, R. Kosteusvauriokorjausten laadunvarmistus. HKR-Rakennuttajan julkaisuja 1999. 106 s.