Etusivu \ Terveelliset tilat \ Kosteusvauriot \ Kosteusvaurioituminen \ Välipohja- ja väliseinärakenteet
Tässä kappaleessa käsitellään ns. kuivien tilojen rakenteita, katso myös teksti Märkätilat.
Välipohja-/väliseinärakenteiden ongelman aiheuttajana on tyypillisesti:
Katso myös tekstit Kosteuden siirtyminen ja Kosteuslähteet.
Homeen haju on huonetilojen välisistä painesuhteista riippuen voimakkainta huoneessa, johon ilma väliseinän/välipohjan kautta virtaa.
Seinän virheellinen liitos alapohjarakenteeseen on usein väliseinän kosteusvaurioitumisen syy. Tyypillisesti ongelmia voi esiintyä seuraavissa rakenteissa:
Kuvissa 1 ja 2 on esitetty riskialttiita väliseinien liitosratkaisuja alapohjarakenteeseen.
Kuva 1. Betonisia kaksoislaattarakenteita.
Kuva 2. Puukorotettu lattia betonisen pohjalaatan päällä.
Kosteusrasitukset: Maaperästä kapillaarisesti nouseva kosteus, sisäilman kosteuden tiivistyminen, liian tiiviit pinnoitteet tiiliseinissä.
Erityisesti kaksoiskipsilevyseinissä on esiintynyt runsaista pesuvesistä johtuvia vaurioita.
Rakennuksen siivouksen yhteydessä käytetään runsaasti vettä, joka voi imeytyä seinän alaosasta kipsilevyyn. Kahden kipsilevyn välissä imeytymistä voi tapahtua jopa metrin korkeuteen asti. Ko. rakenteista on löytynyt terveydelle haitallisia mikrobikasvustoja, jotka eivät näy ulkopuolelle mitenkään. Kosteusmittauksissa rakenteet saattavat olla täysin kuivia.
Esimerkiksi vanhoissa puuvälipohjissa tai alalaattapalkistoissa on käytetty erilaisia orgaanisia täytteitä, kuten turvetta, sahanpurua ja lastuja. Ko. täytemateriaaleista on erittäin usein mahdollista löytää vanhoja mikrobikasvustoja ja itiöitä. Tavanomaisissa sisäilman kosteusolosuhteissa täytemateriaaleissa ei tapahdu aktiivista homeenkasvua. Tällöin mahdollinen sisäilman laatua huonontava tekijä on rihmastokappaleiden ja itiöiden pääsy sisäilmaan mikäli rakenteita ”ravistellaan” tai rakenteiden läpi tapahtuu voimakkaita ilmavirtauksia. Vesivahinkotilanteissa ko. täytemateriaaleissa tapahtuu voimakasta mikrobikasvua, mikä aiheuttaa homeenhajua huonetilaan. Vastaavia ongelmia voi esiintyä myös pintalaatallisissa rakenteissa, joiden eristeenä on korkki, tojax tms. luonnonmateriaali tai mikäli välipohjan villatilassa on rakennusjätettä.
Betonivälipohjissa rakennuskosteus on mahdollinen rakenteita vaurioittava tekijä. Liian kostean betonirakenteen päälle laitetut tasoitteet, liimat tai päällystemateriaalit voivat vaurioitua. Erityisen riskialttiita ovat liittolaattarakenteet, paksut holvit ja väestönsuojien yläpuoliset rakenteet (hiekka ja kevytsoratäytöt).
Kirjallisuutta
Lisää tietoa aiheesta löytyy kirjasta:
Merikallio, T., Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi, Suomen Betonitieto Oy 2002. Osa 2, Luku 3;Kuivumisaika-arviot s.38…57.
Lähdekirjallisuus
1. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. Ympäristöopas 28, 1997. Helsinki, Ympäristöministeriö
2. Torikka, K., Hyyppöläinen, T., Mattila, J. ja Lindberg, R. Kosteusvauriokorjausten laadunvarmistus. HKR-Rakennuttajan julkaisuja 1999. 106 s.
3. Merikallio, T., Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi, Suomen Betonitieto Oy 2002.
4. Rautamäki , P., Mentunen, J., Kujanpää, R., Kujanpää, L., Tapausselostuksia: Syitä vakaviin kosteusvaurioihin, Sisäilmastoseminaari 1999, Sisäilmayhdistys ry, s 155…158.
5. Laaksonen, E., Yksi kosteusrasitus unohtui, Sisäilmastoseminaari 2002, Sisäilmayhdistys ry, s 107…112.
© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)
Kannattajajäsenet: |
Sisäilmainfopiste on alan järjestöjen yhteinen neuvontakanava kuluttajille.
Sisäilmayhdistys ry
Kivenlahdenkatu 1 B 43, 02320 Espoo
© Sisäilmayhdistys ry