Kaltevat katot

Epäjatkuvilla katteilla katetut katot

Epäjatkuvissa katteissa on tiivistämättömiä limisaumoja tai tiivistettyjä saumoja, jotka eivät ole vesitiiviitä kun niihin kohdistuu vedenpaine. Epäjatkuva kate on riittävän tiivis vain silloin, kun katon kaltevuus estää veden patoutumisen ja siten vedenpaineen kohdistumisen katerakenteeseen. Katteen saumoista voimakkailla sateilla läpi pääsevien pienehköjen vesi- ja lumimäärien kulkeutuminen alla oleviin rakenteisiin estetään aluskatteella.

Erityisesti metalliset katteet ovat kondenssiherkkiä. Aluskatteen käyttö vähentää oleellisesti kondenssivesien kulkeutumista alla oleviin rakenteisiin. Ajoittaisen kondenssin haittavaikutusten ehkäisemiseen voidaan käyttää myös kosteutta imevää kerrosta katteen ja/tai aluskatteen alapinnassa.

Epäjatkuvia katteita (alla aluskate) käytetään eri kattokaltevuuksilla seuraavasti:

• Sileät peltikatteet, kaksinkertainen konesauma, kattokaltevuus > 1:6
• Bitumikattolaatat kattokaltevuus > 1:5 (suositeltava ~ 1:3)
• Bitumikermit, kolmiorimakate kattokaltevuus > 1:3 /3/
• Metalliset poimulevykatteet, kattokaltevuus > 1:6 (suositeltava ~ 1 :4 )
• Betonikattotiilet, kattokaltevuus > 1:4
• Savikattotiilet, kattokaltevuus > 1:4 (urareuna) > 1:2,5 (kanki)
• Aaltolevykatteet, kattokaltevuus > 1:4

Kattotiilen saumoista ja liitoksista pääsee vettä ja tuiskulunta tiilen alle. Aluskate toimii kattorakenteen vedeneristeenä. Aluskate siis estää lumen ja veden pääsyn rakenteisiin ja ohjaa veden alas räystäältä. Aluskatteen ja erilaisten läpivientien liitokset sekä liittymät eri rakenteisiin on tehtävä vesitiiviisti.

Profiili- ja muotolevy metallikatteita tehdään kuparista, sinkistä, alumiinista, teräksestä tai ruostumattomasta teräksestä. Tavallisesti kate on tehty kuumasinkitystä teräksestä ja ne ovat muovipinnoitettuja. Pinnoitteen laadun ratkaisee korroosionkesto- ja värinpysymisvaatimukset.

Aaltokatot kuitusementtilevyistä ovat huokoisia. Ne tehdään kuitubetonista, jossa kuidut toimivat raudoituksen tapaan. Levyt kuivavärjätään ja pinta maalataan muovimaalilla. Vanhat kuitulevyt sisältävät asbestia. Asbestitöissä on noudatettava asbestiöiden määräyksiä. Muovisia katteita käytetään lähinnä vilpoloiden tms. katteina. Muovipohjaiset katelevyt valmistetaan esimerkiksi lasikuituvahvisteisesta polyesterista, polymetyylimetakrylaatista (PMMA) tai PVC-muoveista.

Sileä metallikate eli kannatettu kate voidaan asentaa katoille, joiden kaltevuus on vähintään 1:6. Katteen sauman on oltava kaksinkertainen ja se tulee varustaa tiivisteellä. Loivilla kaltevuuksilla kiinnitetään erityistä huomiota saumaustyön laatuun. Katteen alle asennetaan aluskate tai erillinen vedeneristys kattokaltevuuden ja alla olevan tilan tuuletusmahdollisuuksien mukaan. Metalliset katteet voivat olla valmistettuja kuparista, sinkistä, alumiinista, teräksestä tai ruostumattomasta teräksestä. Lisätietoja yksityiskohdista löytyy mm. voimassa olevista RT -kortista

Bitumiset kattolaatat voidaan asentaa katolle, jonka kattokaltevuus on > 1 :5 käyttämällä aina aluskermiä. Bitumiset kattolaatat ovat yleisimmin puhalletusta bitumista ja lujitetukikudoksesta valmistettuja sirotepintaisia tuotteita, joiden alareunassa on liimautuvuuden varmistava erillinen liimauskaista. Laatat limitetään siten, että syntyy vedenpitävä kate.

Kolmiorimakate on perinteinen bitumikate, joka voidaan nykyään toteuttaa joko perinteisesti naulaamalla tai vaihtoehtoisesti liimaamalla tai hitsaamalla. Perinteisen kolmiorimakatteen minimikaltevuus on 1:3. Eristeenä käytetään 700 mm leveää bitumikermiä ja periaatteena on nostaa katteen saumat kolmiorimojen avulla kattopinnasta ylös, jotta niistä ei vesi pääse rakenteisiin.

Riskit

• Katto liian loiva valitulle katetyypille
• Puutteellinen tuuletus katteen tai aluskatteen alla
• Metallikatteiden korroosio
• Konesaumapeltikate
  • rivipeltikatteen saumoista puuttuu tiivistysaine
  • jalkarännit
  • kiinnikkeiden asennuksessa puutteita
• Bitumilaattakate ja kolmiorimakate
  • aluslaudoituksessa ei ole varaa puun kosteuselämiseen
  • aluskermi puuttuu
  • räystäs tehty virheellisesti

Tyypillisiä vaurioita

Vesikattojen ja yläpohjien yleisiä puutteita ja vaurioita on esitetty tekstissä  Vesikatto ja yläpohja.

Eri katetyyppeihin liittyviä kaltevien kattojen tyypillisiä puutteita ja vaurioita ovat:

• Tiili ja muotolevykatot:
  • Vuotavat jiirit, läpiviennit ja kuve- ja rintataitteet
  • Aluskatteesta joutuvat vuodotlimitys tai läpivientien tiiviys puutteellinen
    • aluskate puuttuu
    • vääränlainen aluskate
  • Alusrakenne painunut tai lahonnut
  • Mekaaniset vauriot esim. rikkoontuneet kattotiilet
  • Vettä tunkeutuu poimulevykaton (tai vastaavan) läpi harjantiivisteiden puuttumisen tai epätiiviyden takia.
  • Katteessa olevat halkeamat ja pakkasvauriot
• Konesaumapeltikate:
  • Maalauksen ikääntyminen
  • Korroosiovauriot; erityisesti katteen osat joihin kerääntyy vettä tai osat joihin päässyt vesi ei pääse haihtumaan vaurioituvat; pellin kiinnikkeet ruostuvat.
  • Mekaaniset vauriot jotka syntyvät esim. jään tai lumen poistamisesta
  • Rivipeltikatteen saumojen tiivistysaine on vanhentunut ja saumat ovat avautuneet
  • Jalkaränniin kerääntynyt lumi sulaa ja jäätyy rikkoen saumat
• Bitumilaattakate ja kolmiorimakate:
  • Läpiviennit taitteet tehty virheellisesti, vuotavat
  • Mekaaniset vauriot

Kunnossapito ja huolto

Kohteessa tehdään huoltokirjan ja katemateriaalivalmistajan ohjeiden mukaiset toimenpiteet, katso myös teksti  Vesikatto ja yläpohja.

• Katon tarkastus (läpimenot, sadevedenpoisto, yleiskunto) ja rännien puhdistus vähintään kaksi kertaa vuodessa.
• Jouduttaessa poistamaan lunta katolta, tehdään poisto n. 10 cm kerroksina jottei kate vaurioidu.

Ohjeet ja määräykset

Uudisrakennuskohteissa ja soveltuvin osin korjauskohteissa noudatetaan seuraavia määräyksiä ja ohjeita:

• Katso  Vesikatto ja yläpohja
• Uudistuotannossa käytetään pääsääntöisesti aina aluskatetta. Korjausrakentamisessa aluskate voidaan jättää pois, kun kattokaltevuus on 1:2-1:1 ja vesikaton alla on tuuletusullakko jossa on palopermanto tai muu kosteutta kestävä yläpohja.
• Lumiesteiden ja jalkarännien padottava vaikutus otetaan huomioon kallistuksen määrittämisessä, katteen saumojen sijoituksessa ja aluskatteen valinnassa.

Tiilikatot

• Katoissa käytetään aina aluskatetta, jonka tulee kestää vallitsevaa kosteusrasitusta rikkoontumatta vähintään varsinaisen katteen käyttöiän ajan. Vaativissa kohteissa tiilikatteen alusrakenteena käytetään raakaponttilaudoitusta sekä aluskatteena vähintään BTL 3 tuoteluokan kermiä.
• Savikattotiilien alle asennetaan aina raakaponttilaudoitus ja kermialuskate, samoin betonikattotiilien alle kun katon kaltevuus on 1:4…1:3.
• Tuuletusrimoilla varmistetaan aluskatteen ja kattotiilen välisen tilan tuuletus sekä valumavesien esteetön kulku aluskatteen päällä. Tuuletusrimat asennetaan kattotuolin päälle ja umpilaudoitetussa katossa 600 mm välein. Tuuletusrimat kiinnitetään alapuoliseen rakenteeseen naulaamalla vähintään 400 mm:n välein.
• Alusrakenne tulee tehdä niin, että alhaalta päin tiivistyvä kosteus ei vahingoita rakenteita. Kosteuden on sitouduttava alusrakenteen alapintaan, kunnes se haihtuu tuuletusilman mukana pois rakenteesta.

Profiili- ja muotolevykatot

• Katoissa käytetään aina aluskatetta, jonka tulee kestää vallitsevaa kosteusrasitusta rikkoontumatta vähintään varsinaisen katteen käyttöiän ajan
• Metalliset poimulevykatteet, joissa poimun korkeus on > 40 mm (itsekantavat katteet) voidaan asentaa katoille joiden kaltevuus on > 1:6. Katteen alla on käytettävä aluskatetta; profiili- ja muotopeltikatteet, joissa poimun korkeus on alle 40 mm voidaan asentaa katoille joiden kaltevuus on > 1:4.
• Lämpöliikkeiden huomiointi, ei pitkiä yhtenäisiä levyjä
• Riittävä korroosionkesto, valitaan ”oikea” pinnoite
• Saumojen vedenpitävyys, limitys ja tiivistys
• Pinnoitteen vauriot korjattava välittömästi korroosiovaurioiden estämiseksi

Aaltolevykatot

• Kaltevuus > 1:4. Katteiden alle asennetaan aluskate, jos ei ole kyse vilpolan tai vastaavan kylmän tilan katosta.
• Saumojen vedenpitävyys, limitys ja tiivistys

Rivipeltikate

• Konesaumatun peltikaton minimikaltevuudeksi suositellaan 1:6
• Käytetään ulkopuolisia räystäskouruja
• Kuparipeltikaton alle ja loivalla katolla konesaumatunpeltikaton yhteydessä käytetään alustana pontattua laudoitusta ja bitumikermiä.
• Aluskatetta käytettäessä on aluskatteen ala- ja yläpuoli tuuletettava (tuuletusväli yleensä vähintään 75 mm).
  • aluskatteena ei saa käyttää raakaponttilaudoitusta eikä vaneria.
  • kestopuuta ei yleensä saa käyttää. (Käytettäessä alusrakenteissa kestopuuta, se ei saa olla kosketuksissa metallikatteeseen, sähkökorroosio, kyllästysaine syövyttää metallia )
• Kattokaltevuuden vaikutus aluskatteen tarpeeseen:

Bitumilaatta- ja kolmiorimakatteet

• Bitumikattolaatat kattokaltevuus >1:5 (suositeltava >1:3). Käytetään aluskermiä, vähintään TL 4 bitumikermi, laudoituksen ja kattolaatan välissä.
• Kolmiorimakate voidaan asentaa katolle, jonka kaltevuus on > 1:3. Käytettäessä vähintään BTL 4 tuoteluokan aluskermiä, voi katon kaltevuus olla loivempi, mutta vähintään 1:5
• Yläpohjan tuuletuksen lämmöneristeen ja aluslaudoituksen välissä on oltava tuuletusväli > 100 mm
• Alustana käytetään raakapontti- tai raakalaudoitusta tai tarkoitukseen valmistettua pontattua vaneria. Laudoitukseen on jätettävä riittävät raot puun kosteusliikkeiden vuoksi.
• Bitumikattolaattojen kiinnitykseen käytetään aluslaudoituksen läpi yltäviä kuumasinkittyjä huopanauloja.
• Alaräystäs tehdään kumibitumipintakermillä ja erillisellä pyöristetyllä listalla.
• Sisätaitteet sekä piippujen tai hormiryhmien ylösnostot tehdään kumibitumipintakermistä.

Läpiviennit tehdään katteeseen tarkoitetuista valmiista läpimenokappaleista tai pellitettyinä.

Korjaus

Kattokorjauksissa on muistettava erityisesti:

• Sääsuojaus
• Työturvallisuus (putoamissuojaus, nousu- ja kulkutiet)

Korjaustarve todetaan kosteusteknisessä tutkimuksessa, katso tekstit  Rakenteiden tutkiminen ja  Yläpohja- ja vesikattorakenteiden tarkastuslista. Katso myös teksti  Vesikatto ja yläpohja.

Seuraavia pieniä korjauksia voidaan tehdä esim. kun perusteellista korjausta ei ole mahdollista toteuttaa heti, tai sitä ei välttämättä tarvita tai kun tahdotaan ennaltaehkäistä vaurioita.

• Rikkoutuneiden tiilien/levyjen vaihtaminen
• Paikalliset aluskatteen korjaukset
• Läpivientien ja liittymien vuotojen korjaaminen
• Saumavuotojen ennaltaehkäisy elastisella massalla
• Pinnoitteen paikkamaalaukset
• Konesaumattujen kattojen saumojen korjaus (vaatii erityisosaamista)
• Jalkarännien muuttaminen ulkopuolisiksi räystäsrakenteiksi
• Homehtuneiden/lahonneiden puurakenteiden uusiminen

Käytettyjä korjausratkaisuja

Kunkin kohteen suuremmat korjaukset on yleensä suunniteltava kokonaisuutena erikseen. Kattojen korjauksissa noudatetaan valmistajien asennusohjeita ja detaljipiirustuksia. Käytettyjä korjausratkaisuja ovat mm.:

• Loivien peltikattojen muuttaminen huopakatoiksi

Lähdekirjallisuus

1. Kosteus rakentamisessa, RakMK C2 opas, 1999. Helsinki, Ympäristöministeriö

2. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen korjaus. 1997. Helsinki. Ympäristöministeriö

3. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet, RIL 107-2000, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

4. Asuinkerrostalon tarkastusasiakirja. 1998.Helsinki. Ympäristöministeriö

5. Kosteusvauriokorjausten laadunvarmistus, Kirsi Torikka, Tarja Hyypöläinen, Jussi Mattila, Ralf Lindberg, TTKK 1999

6. Katot ja vedeneristys. Sauli Kuntsi, Opetushallitus, Rakennusalan kustantajat Rak, Helsinki 1998

7. Vesikattokorjaushankkeen laadunvarmistus, Ilkka Huttunen, Matti Pentti, TTKK, Talonrakennustekniikka julkaisu 74

Muuta kirjallisuutta

RT 15-10723, Rakennusselostusohje 2000

RT 85-10259, Kate kattotiilestä

RT 85-10738, Vesikaton korjaus

RT 85-10767, Metalliset muoto- ja poimulevykatteet

RT 85-10596, Metalliset sadevesijärjestelmät

RT 85-10372, Kate betonikattotiilestä

RT 39-10422, Rakennuksen peltityöt, yleisiä ohjeita

© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)