Rakenteiden avaaminen on varmin tapa saada selville miten rakenne on tehty ja missä kunnossa se on. Kosteusmittauksilla ei usein saada riittävää tietoa rakenteen kunnosta. Usein rakenteiden avaus on ainoa luotettava keino saada selville miten rakenteet on tehty ja missä kunnossa ne ovat.
Tavoitteet
Rakenteiden avaamisen tavoitteet ovat seuraavat:
- Varmistua mitä materiaaleja rakenteessa on käytetty ja miten paksuina kerroksia.
- Selvittää erilaisten liitosten toteutusratkaisut
- Selvittää rakenteen kunto silmämääräisesti
- Ottaa materiaalinäytteitä erityyppisiin analyyseihin, kuten kosteuspitoisuus-, mikrobi- tai kemiallisiin määrityksiin.
Toteutus
Rakenteiden avaamisia voidaan tehdä varsinaisen tutkimuksen aikana, suunnitteluvaiheen aikana tai korjaustyön yhteydessä. Korjaustyön yhteydessä rakenteiden avaamista käytetään tutkimustyössä määritetyn vaurion laajuusarvion varmistamisessa.
Tutkimusten yhteydessä rakenteiden avaamisessa on otettava huomioon, ettei aiheuteta rakennuksen käyttäjille terveysriskiä tai muille rakenteille likaantumisriskiä. Esim. huonetilasta ryömintätilaan tehtävän luukun kautta voi päästä merkittäviä epäpuhtauspäästöjä sisäilmaan, ja mahdollisesti jo aiemmin epäpuhtauksille altistuneet käyttäjät voivat oireilla voimakkaasti. Tarvittaessa avauskohta on osastoitava.
Tutkimus ja suunnitteluvaiheessa avaukset on paikattava mahdollisimman pian. Ennen lopullista paikkausta avaus on suljettava väliaikaisesti siten, ettei siitä aiheudu putoamis-/kompastumisvaaraa, suurta ilmavirtausta tilaan tai muuta haittaa.
Kirjallisuutta
1. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. 1997. Helsinki, Ympäristöministeriö
2. Torikka, K., Hyyppöläinen, T., Mattila, J. ja Lindberg, R. Kosteusvauriokorjausten laadunvarmistus. HKR-Rakennuttajan julkaisuja 1999. 106 s.
© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmastoyhdistys ry. (2008)
