Tehtävät ennen mittauksia

Yleistä

Ennen varsinaisia mittauksia tulee tutkimuskohteesta tehdä rakennustekninen analyysi sekä käydä kohde läpi aistinvaraisesti.

Rakennusteknisessä analyysissä etsitään kohteesta saatujen lähtötietojen perusteella rakennuksen mahdolliset riskialttiit kohdat. Katso osiot  Kosteustekninen toiminta ja  Rakenteiden kosteusvaurioituminen.

Aistinvarainen tarkastelussa käydään kohde systemaattisesti läpi. Tarkastelu tulee tehdä niin sisä- kuin ulkopuolelta. Tarkastelussa tehdään havaintoja näkyvistä kosteusvaurioista, rakennuksen vääristä käyttötottumuksista, riskialttiista rakenneratkaisuista, hajuista ja ilmavirtauksista rakennuksessa

Rakennustekninen analyysi

Rakennustekninen analyysi pohjautuu pitkälti rakennepiirustuksiin. Kosteusvaurioiden kannalta tärkeä merkitys on rakennedetaljien suunnittelulla. Rakennusteknisessä analyysissä tulee edetä seuraavasti:

  • Selvitä maaperätiedot
  • Selvitä rakenteet
  • Selvitä vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmät

Maaperätiedot

Maaperätiedoista olennaista on selvittää onko mahdollista että rakennuksen alle voi kertyä haitallisessa määrin vettä. Esim. savimaaperässä salaojituksen puutteellinen toiminta aiheuttaa nopeasti kosteusongelmia rakenteissa. Samoin kallioisessa maaperässä kallion halkeamien kautta tapahtuva veden virtaaminen tai veden kertyminen kalliossa oleviin painanteisiin voi olla myös vaurioiden syynä.

Rakennetiedot

Rakenteiden selvittämisessä olennaista on hallita rakenteiden kosteustekninen toiminta, katso osiot  Kosteustekninen toiminta ja  Rakenteiden kosteusvaurioituminen. Rakennusfysikaalisten perustietojen avulla voi arvioida kaikkien erityyppisten rakenteiden riskialttiutta. Käytännön kokemus vaurioituneista rakenteista lisää rakenneteknisen analyysin luotettavuutta. Yleisesti rakennekuvista tulee etsiä seuraavia tekijöitä:

  • onko kosteus- ja vesieristykset esitetty piirustuksissa tai työselityksissä?
  • onko sadeveden pääsy rakenteisiin mahdollista?
  • voiko rakenteissa olla kapillaarisen veden nousu aiheuttaa vaurioita?
  • voiko diffuusio aiheuttaa haitallista kosteuden kertymistä rakenteisiin?
  • onko rakenteessa ilma­vuotoriskejä jotka mahdollistaisivat haitallista kosteuden siirtymistä rakenteisiin?
  • voiko rakennuksen vierelle kertyä sadevesiä jotka pääsevät rakenteisiin?
  • onko salaojitus suunniteltu?
  • kuinka vanha salaojitus on?
  • onko rakenne työmaato­teutukseltaan niin vai­keasti toteutettavissa, että on aihet­ta epäillä, että toteutus on epäon­nistunut?
  • onko rakenteessa materiaaleja, joiden käyttöikä on kulunut loppuun ja onko nämä materiaalit jo uusittu?

LVI -tiedot

LVI-teknisissä ratkaisuissa tulee huomio koh­distaa mm. seuraaviin seikkoihin:

  • lämpö-, vesijohto- ja vie­märiputkien sijainti ra­kenteis­sa
  • lämpö-, vesijohto- ja vie­märiputkien ikä
  • putkien ja kanavien lämmöneristeet
  • ilmanvaihtuvuus
  • ilmanvaihdon käyttöasentojen merkitys rakennuksen painesuhteisiin
  • ilman hallitut ja hallitsemattomat kulkureitit rakenteissa ja rakennuksessa.

Aistinvaraiset tarkastukset

Aistinvaraisessa tarkastuksessa käydään läpi rakennuk­sen tilat kohdekohtaises­ti harkitta­vassa laajuudessa.

Riskiarvion aistinvaraisessa osuudes­sa kohdiste­taan huomio mm. seuraaviin seikkoi­hin:

  • näkyvät kosteusvauriot
  • riskialttiit rakenneratkaisut
  • suunnitelmien muutokset
  • rakennuksen väärät käyttö­tottumukset
  • homeen haju ja muut hajut
  • rakennusmateriaalien tai säilytettävän tava­ran emissi­ot
  • ilmavuodot
  • ilmanvaihtuvuus
  • ilmanvaihtoventtiilien sijainnit.

Aistinvaraisen tutkimuksen suositeltava tekojärjestys on seuraava:

Vesikattorakenteet

Yläpohjan tuuletustilan rakenteet

Ulkoseinärakenteet ulkopuolelta

Maaston muoto rakennuksen ympärillä

Ryömintätilan rakenteet

Sisätilojen rakenteet

Tutkimus aloitetaan ulkopuolisella tarkastelulla, jotta voidaan havaita mahdollisia riskirakenteita jotka voivat aiheuttaa näkyviä kosteusvaurioita tai kohonneita kosteuspitoisuuksia sisäpuolelle. Vauriot voivat olla hyvin huomaamattomia, mutta jos on ensin ulkopuolelta etsinyt mahdolliset riskirakenteet, on helpompi kohdistaa katseensa oikeisiin rakenteiden osiin. Ulkopuolinen tarkastelu kannattaa myös aloittaa ylhäältäpäin, koska vesi valuu alaspäin, ja tällöin on helpompi havaita alempana rakenteissa olevat vauriokohdat, kun on ensin tutkinut vesikattorakenteen riskikohdat.

 

Lähdekirjallisuus

1. Torikka, K., Hyyppöläinen, T., Mattila, J. ja Lindberg, R. Kosteusvauriokorjausten laadunvarmistus. HKR-Rakennuttajan julkaisuja 1999. 106 s.

2. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. Ympäristöministeriö. Ympäristöopas 28, Rakennustieto Oy 1997. Helsinki

© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)