Etusivu \ Terveelliset tilat \ Terveysvaikutukset \ Mikrobien terveyshaitat
Kosteus voi käynnistää rakenteessa mikrobikasvun. Vaurioituneesta rakenteesta voi siirtyä sisäilmaan mikrobien aineenvaihduntatuotteita (VOC ja toksiinit) tai hiukkasia (esim. mikrobit, itiöt ja rihmaston kappaleet).
Terveyshaittojen syntyyn vaikuttavat altisteen laatu ja pitoisuus, altistumisajan pituus sekä yksilölliset tekijät, mm. perintötekijät, ikä, hengitystiesairaudet ja muut sairaudet.
Kosteusvaurioissa tavattavien mikrobien terveyshaitat voidaan jakaa oireisiin ja sairauksiin:
Kosteusvauriorakennuksissa altistuneilla esiintyviä oireita ja sairauksia:
Kosteusvaurioituneesta rakenteesta voi siirtyä sisäilmaan hiukkasia (esim. mikrobit, itiöt ja rihmaston kappaleet) tai mikrobien aineenvaihduntatuotteita (VOC ja toksiinit).
Useimpien kosteusvauriorakennuksille tyypillisten homeiden itiöt ja monet mikrobit ovat kooltaan <5 µm (vaihteluväli 2-120 µm), joten ne leijuvat hyvin ilmassa ja pääsevät limakalvoille ja hengitysteihin, pienimmät myös keuhkorakkuloihin.
Suomalaisista 1-3 %:lla on allergiaa tavanomaisille homesienille (niiden sisältämille allergeeneille). Kosteusvauriorakennuksen muuttuneessa mikrobialtistuksessa allergisten ihmisten osuus on noin 5 %.
Mikrobien tuottamat haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ärsyttävät limakalvoja.
Jotkut mikrobit tuottavat joissain olosuhteissa toksiineja eli myrkkyjä. Mikrobien tuottamat toksiinit aiheuttavat silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita. Eläinkokeissa mykotoksiinit ovat aiheuttaneet mm. maksa-, munuaistai hermokudosvaurioita. Eräät mykotoksiinit on eläinkokeissa todettu karsinogeenisiksi. Mykotoksiinien elinvaikutuksista ihmisillä ei kuitenkaan tiedetä tällä hetkellä riittävästi.
Sisätiloista löydetyistä mikrobeista mm. Aspergillus ochraeus, Aspergillus versicolor, Penicillium aurantiogriseum ja Stachybotrys chartarum (ent. Stachybotrys atra) ovat mahdollisia toksiinintuottajia. Stachybotrys chartarum kasvaa tyypillisesti harmaana tai mustana mattona kipsilevyjen pahvissa, tapeteissa ja muissa paperipitoisissa materiaaleissa sekä kuituja lastulevyissä. Stachybotrys chartarumin esiintymiseen liittyy lähes aina ihmisten terveyshaittoja. Kosteusvauriorakennuksisssa voi olla useita toksiineja tuottavia mikrobeja samanaikaisesti, jolloin terveyshaitta syntyy eri toksiinien yhteisvaikutuksena.
Kosteuden vaurioittamassa rakennuksessa todetut homesienet ja aktinomykeetit käynnistävät elimistössä IgG-vasta-aineiden tuotannon, jos altistus on riittävän voimakas ja pitkäaikainen. Suurten vasta-ainemäärien löytyminen potilaan verestä viittaa merkittävään altistumiseen, mutta ei osoita potilaassa sairautta. IgG-vasta-aineiden analysoinnista ja tulkinnasta on annettu ohjeet ns. Majvikin suosituksessa. Ohje on päivitetty vuonna 2007.
Ärsytysoireet ovat tavallisimpia kosteusvauriokohteissa tavattavia oireita, vaikka mikään yksittäinen ärsytysoire ei ole vain kosteusvauriorakennukselle tyypillinen. Jo muutaman viikon kestävä voimakas altistuminen kosteusvauriorakennuksen mikrobeille voi aiheuttaa jopa puolelle ihmisistä hengitysteiden ja silmien ärsytysoireita. Ylähengitystieoireita ovat muun muassa nuhaisuus, nenän tukkoisuus, nenän kutina, kirkas vuoto nenästä, aivastelu, kurkun karheus tai kipeys ja äänen käheytyminen. Alempaa hengitysteistä tulevia oireita ovat muun muassa yskä, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen. Ärsytysoireita voi esiintyä myös silmissä (kutinaa, punoitusta ja karheuden tunnetta) tai iholla.
Ärsytysoireet eivät jätä pysyvää terveyshaittaa. Ärsytysoireet korjaantuvat yleensä muutamien päivien, viimeistään parin viikon kuluttua altistumisen loputtua.
Tyypillisiä yleisoireita ovat pahoinvointi, päänsärky, väsymys, nivelkipu, kuumeilu tai vilunväristykset sekä näihin liittyvä lihaskipu. Kuumeilua ja nivelkipuja lukuun ottamatta näitä oireita voi esiintyä myös sellaisissa sisäilmaongelmakohteissa, joissa haittana on vain puutteellinen ilmanvaihto ja korkea hiilidioksidipitoisuus.
Kuumeilu ja vilunväristykset voivat kosteusvauriorakennuksessa liittyä joko alkavaan homepölykeuhkoon tai ns. ODTS (organic dust toxic syndrome) -oireyhtymään. ODTS:llä tarkoitetaan orgaaniselle pölylle altistumisen yhteydessä tulevaa oireistoa, johon kuuluu hengenahdistusta, nuhaa, yskää ja kuumetta tai vilunväristyksiä. ODTS -oireyhtymään liittyvä kuumeilu tulee tyypillisesti altistumisen alussa esim. työviikon alkupäivinä, mutta helpottaa loppuviikkoa kohti, toisin kuin homepölykeuhkossa, jossa kuumeilu lisääntyy altistumisen pitkittyessä.
Toistuvilla infektioilla tarkoitetaan tässä yhteydessä tavallisia hengitystieinfektioita eli normaalia flunssaa, nuhakuumetta, keuhkoputkentulehdusta ja poskiontelotulehdusta, jotka liittyvät kosteusja homevauriorakennuksessa oleskeluun ja joille on ominaista pitkittynyt taudinkuva.
Toistuvia infektioita ei yleensä esiinny kosteusvaurion korjaamisen jälkeen tai kosteusvauriorakennuksesta muuttamisen jälkeen. Hankalan infektiotilanteen rauhoittuminen voi viedä kuukausiakin.
Jos kosteusvauriorakennuksen homeille altistutaan pitkään (kuukausia tai vuosia), muutamalle prosentille altistuneista kehittyy IgE-välitteinen homeallergia. IgE-välitteisessä allergiassa oireet tulevat välittömästi, kun herkistynyt ihminen altistuu allergiaa aiheuttavalle tekijälle. Yleisimpiä IgE-välitteisen allergian aiheuttajia homeiden lisäksi ovat siitepölyt, eläinten epiteelit, pölypunkki, huonepöly ja eräät kemikaalit.
Kosteusvauriorakennuksissa vain harvat voimakkaasti altistuneet saavat homepölykeuhkon (alveoliitin), joka on home tai sädesieni-itiöiden aiheuttama keuhkorakkuloiden allerginen tulehdus. Homepölykeuhkolle tyypillisiä oireita hengitystieoireiden lisäksi ovat selittämätön kuumeilu, lihas- ja nivelkivut, päänsärky, pahoinvointi, oksentelu, ruokahaluttomuus tai laihtuminen. Mikäli homepölykeuhko todetaan, tärkeintä on altistuksen lopettaminen, jolloin homepölykeuhko voi parantua täysin oireettomaksi.
Kosteusvauriokohteissa on todettu astmatapauksia, jotka selvästi liittyvät mikrobialtistumiseen, mutta jotka eivät ole IgE -välitteistä allergiaa. Tällaiset astmat tai nuhat eivät tule esiin tavallisilla allergiakokeilla. Suuri osa ammattiastmoista syntyy soluvälitteisellä mekanismilla, jossa keuhkoputkien supistuminen tulee useita tunteja altistumisen jälkeen. Tällaisen taudin aiheuttaja voidaan todeta mm. altistuskokeilla.
Tavallisimpia sieni-infektioita ovat hiivatulehdukset, silsat ja kynsisienet. Sienet ja sädesienet voivat tunkeutua myös muualle elimistöön ja alkaa lisääntyä siellä. Tällaiset infektiot ovat kuitenkin harvinaisia ja edellyttävät, että ihmisen luontainen puolustuskyky on sairauden tai hoitojen takia heikentynyt.
Lähdekirjallisuus
1. Elg P, ym. Majvikin suositus: Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien oireiden selvittely. Suomen lääkärilehti 18-19/98 vsk 53, ss 2149-2155.
2. Haahtela T, Hannuksela M, Terho E.O. (toim.) Allergologia. Luku 32. Sisäilma ja sen laadun parantaminen (Tari Haahtela, Erkki O. Terho). Kustannus Oy Duodecim. Jyväskylä 1999.
3. Husman, T. Rakennusten homeen aiheuttamat tyypilliset terveysongelmat. Luentolyhennelmä 1998. Kansanterveyslaitos. Kuopio
4. Kinnula V, Laitinen L.A, Tukiainen P. (toim.) Keuhkosairaudet. Luvussa Sisäilma ja keuhkosairaudet (Tari Haahtela). Kustannus Oy Duodecim. Jyväskylä 2000.
5. Mussalo-Rauhamaa H, Husman T, Juntunen-Backman K. Kosteusvauriomikrobeille altistuneiden oireet ja kliininen kuva. Suomen lääkärilehti 18-19/98 vsk 53, ss 2177-2183.
6. Majvik II -suositus Kosteusvauriomikrobeihin liittyvien oireiden selvittely. Suomen Lääkärilehti 7/2007. s 655 – 664. Suosituksesta ja sen tausta-aineistosta on saatavissa eripainos, tilaukset: birje.maijala@fimnet.fi
© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)
Kannattajajäsenet: |
Sisäilmainfopiste on alan järjestöjen yhteinen neuvontakanava kuluttajille.
Sisäilmayhdistys ry
Kivenlahdenkatu 1 B 43, 02320 Espoo
© Sisäilmayhdistys ry