Etusivu \ Terveelliset tilat \ Ongelmien tutkiminen \ Rakennustekniset tutkimukset \ Tehtävät ennen mittauksia
Ennen varsinaisia mittauksia tulee tutkimuskohteesta tehdä rakennustekninen analyysi sekä käydä kohde läpi aistinvaraisesti.
Rakennusteknisessä analyysissä etsitään kohteesta saatujen lähtötietojen perusteella rakennuksen mahdolliset riskialttiit kohdat. Katso osiot Kosteustekninen toiminta ja Rakenteiden kosteusvaurioituminen.
Aistinvarainen tarkastelussa käydään kohde systemaattisesti läpi. Tarkastelu tulee tehdä niin sisä- kuin ulkopuolelta. Tarkastelussa tehdään havaintoja näkyvistä kosteusvaurioista, rakennuksen vääristä käyttötottumuksista, riskialttiista rakenneratkaisuista, hajuista ja ilmavirtauksista rakennuksessa
Rakennustekninen analyysi pohjautuu pitkälti rakennepiirustuksiin. Kosteusvaurioiden kannalta tärkeä merkitys on rakennedetaljien suunnittelulla. Rakennusteknisessä analyysissä tulee edetä seuraavasti:
Maaperätiedoista olennaista on selvittää onko mahdollista että rakennuksen alle voi kertyä haitallisessa määrin vettä. Esim. savimaaperässä salaojituksen puutteellinen toiminta aiheuttaa nopeasti kosteusongelmia rakenteissa. Samoin kallioisessa maaperässä kallion halkeamien kautta tapahtuva veden virtaaminen tai veden kertyminen kalliossa oleviin painanteisiin voi olla myös vaurioiden syynä.
Rakenteiden selvittämisessä olennaista on hallita rakenteiden kosteustekninen toiminta, katso osiot Kosteustekninen toiminta ja Rakenteiden kosteusvaurioituminen. Rakennusfysikaalisten perustietojen avulla voi arvioida kaikkien erityyppisten rakenteiden riskialttiutta. Käytännön kokemus vaurioituneista rakenteista lisää rakenneteknisen analyysin luotettavuutta. Yleisesti rakennekuvista tulee etsiä seuraavia tekijöitä:
LVI-teknisissä ratkaisuissa tulee huomio kohdistaa mm. seuraaviin seikkoihin:
Aistinvaraisessa tarkastuksessa käydään läpi rakennuksen tilat kohdekohtaisesti harkittavassa laajuudessa.
Riskiarvion aistinvaraisessa osuudessa kohdistetaan huomio mm. seuraaviin seikkoihin:
Aistinvaraisen tutkimuksen suositeltava tekojärjestys on seuraava:
Vesikattorakenteet
Yläpohjan tuuletustilan rakenteet
Ulkoseinärakenteet ulkopuolelta
Maaston muoto rakennuksen ympärillä
Ryömintätilan rakenteet
Sisätilojen rakenteet
Tutkimus aloitetaan ulkopuolisella tarkastelulla, jotta voidaan havaita mahdollisia riskirakenteita jotka voivat aiheuttaa näkyviä kosteusvaurioita tai kohonneita kosteuspitoisuuksia sisäpuolelle. Vauriot voivat olla hyvin huomaamattomia, mutta jos on ensin ulkopuolelta etsinyt mahdolliset riskirakenteet, on helpompi kohdistaa katseensa oikeisiin rakenteiden osiin. Ulkopuolinen tarkastelu kannattaa myös aloittaa ylhäältäpäin, koska vesi valuu alaspäin, ja tällöin on helpompi havaita alempana rakenteissa olevat vauriokohdat, kun on ensin tutkinut vesikattorakenteen riskikohdat.
Lähdekirjallisuus
1. Torikka, K., Hyyppöläinen, T., Mattila, J. ja Lindberg, R. Kosteusvauriokorjausten laadunvarmistus. HKR-Rakennuttajan julkaisuja 1999. 106 s.
2. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. Ympäristöministeriö. Ympäristöopas 28, Rakennustieto Oy 1997. Helsinki
© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)
Kannattajajäsenet: |
Sisäilmainfopiste on alan järjestöjen yhteinen neuvontakanava kuluttajille.
Sisäilmayhdistys ry
Kivenlahdenkatu 1 B 43, 02320 Espoo
© Sisäilmayhdistys ry