Etusivu \ Terveelliset tilat \ Korjausten laadunvarmistus \ Korjausten seuranta
Korjaustoimenpiteet voidaan esittää seuraavan luettelon muodossa:
1. Vaurion syy ja laajuus on selvitettävä ennen korjaustoimiin ryhtymistä.
2. Vaurion aiheuttanut syy poistetaan.
3. Purkuja korjaustöiden työhygieniasta huolehditaan.
4. Mikrobikasvusto poistetaan.
Kemiallisen torjunnan keinot
5. Loppusiivouksen on oltava perusteellinen.
Kosteusja homevaurioiden korjaaminen edellyttää erityistä perehtyneisyyttä rakenteiden kosteustekniseen käyttäytymiseen ja korjausrakentamiseen. Tilaajan tulee varmistaa korjausten ammattitaitoinen suunnittelu ja valvonta, samoin kuin rakennustyön ammattitaitoinen ja huolellinen suoritus. Valvontatehtävät voi suorittaa esimerkiksi korjaustyön suunnittelija.
Suunnitteluja korjaustyö tulee dokumentoida huolellisesti. Suunnitelmat päivitetään koko korjaustyön ajan siten, että suunnitelmiin tulee rakenteiden todellinen tilanne. Työvaiheiden osalta laaditaan kuvaus tehdyistä toimenpiteistä, merkitään muistiin käytetyt materiaalit ja puhdistus-/desinfiointikemikaalit sekä kosteuden mittauspaikat ja -tulokset. Raportointia täydennetään valokuvauksella.
Korjausten onnistumisen seuranta tulee suunnitella jo korjaussuunnittelun yhteydessä. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi mikrobinäytteiden avulla tai sisäilmastokyselyillä. Mikrobinäytteitä voidaan ottaa aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua korjausten valmistumisesta, mutta näytteet tulisi mieluiten ottaa samaan vuodenaikaan kuin ennen korjausta otetut näytteet. Mikrobimittaukset ovat tarpeettomia korjausten aikana ja välittömästi niiden jälkeen, ellei kyseessä ole työhygieeniset mittaukset.
Jokainen korjattu sisäilmaongelmakohde vaatii seurantaa. Seurantaa tulee tehdä mm. seuraavista syistä
Jos korjausten jälkeen terveyshaitoissa ei tapahdu mitään, on todennäköistä, että korjatuilla kohdilla ei ole ollut mitään vaikutusta varsinaiseen haitan aiheuttajaan.
Jos taas haitat lievenevät, mutta eivät lopu kokonaan, on mahdollista, että vain osa vaurioista korjattiin tai korjaukset olivat muutoin riittämättömät.
Joskus saattaa käydä niin, että pyrkimys sisäilman laadun parantamiseen, johtaa ongelmien pahenemiseen.
Seuranta on sekä käyttäjien/asukkaiden että rakennuksen omistajan ja huoltajan suorittamaa seurantaa.
Seurannan sisältö vaihtelee kohteittain ja siihen vaikuttaa muun muassa
Seurantaa voidaan tehdä usealla tavalla
Yleisesti on todettava, että mitä hankalampi ja laajempi vaurio on ollut ja mitä vaikeampia terveyshaittoja vaurioon on liittynyt, sitä välttämättömämpi tarkka seuranta on.
Seurannassa mahdollisesti käytettävien laboratoriokokeiden määrä on pieni.
Mikäli seurannassa havaitaan, että haitat eivät ole korjaustoimenpitein poistuneet, tehdään tilanteesta uudelleenarviointi. On mahdollista, että koko prosessin ajan on huomio kiinnittynyt sisäilmaongelman kannalta väärään altisteeseen ja väärään ongelmaan.
Seurantaa täytyy valvoa ja ohjata. Tätä varten ei yleensä kannata perustaa erillisiä seurantaryhmiä, vaan käyttää olemassa olevia organisaatioita ja tarvittaessa vahvistaa niitä muilla henkilöillä.
Seuranta-ajan tulee olla riittävän pitkä. Ensimmäiset seurantamittaukset kannattaa tehdä vasta 2-4 kk kuluttua korjauksen valmistumisesta. Seurantaa on syytä jatkaa ainakin 1 vuoden ajan.
Terveydellisen seurannan on oltava vähintään 1 vuoden pituinen.
Lähdekirjallisuus
1. Elg P, ym. Majvikin suositus: Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien oireiden selvittely. Suomen lääkärilehti 18-19/98 vsk 53, ss 2149-2155.
2. Opas kosteusongelmiin (toim. Leivo V). Tampereen teknillinen korkeakoulu, Rakennustekniikan osasto. Tampere 1998.
3. Seuri M. Riskinarviointi sisäilmaongelmissa ? riskinarviointi ja riskinhallinta. Luentolyhennelmä. Kuopio 1999.
4. Seuri M, Palomäki E. Haasteellinen sisäilma. Riskianalyysi sisäilmaongelmissa. Rakennustieto Oy. Tampere 2000.
Muuta kirjallisuutta
Kosteusja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. Ympäristöopas 28. Ympäristöministeriö. Helsinki 1997.
Kosteusja homevaurioituneen rakennuksen korjaus. Ympäristöopas 29. Ympäristöministeriö. Helsinki 1997.
Kosteusja homevaurioituneiden rakenteiden purku, turvalliset työmenetelmät. Ratu-kortti 82-0088. Rakennustieto Oy. Helsinki 1997.
© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)
Kannattajajäsenet: |
Sisäilmainfopiste on alan järjestöjen yhteinen neuvontakanava kuluttajille.
Sisäilmayhdistys ry
Kivenlahdenkatu 1 B 43, 02320 Espoo
© Sisäilmayhdistys ry