Psykologiset tekijät

Yleistä

Rakennusten homeongelmat ovat olleet julkisuudessa runsaasti esillä. Tästä syystä sisä­ilmahaittojen syytä ryhdytään useimmiten etsimään kosteusvaurioista ja homeista, vaikka on olemassa muitakin huonon sisäilman syitä. Ilman laatu riippuu mm. ulkoilman laadusta, ilmastoinnin tehokkuudesta, ihmisten määrästä ja toiminnasta sekä materiaalien päästöistä sisätiloissa. Koettuun sisäilmaston laatuun vaikuttavat sisäilman lisäksi myös lämpöolot, melu ja ilmavirrat. Tuotannolliset päästöt on rajattu sisäilmasto-käsitteen ulko­puolelle. Tuotantotiloissa puhutaan siis työolosuhteista, ei sisäilmastosta.

Psykologiset tekijät

”Sisäilma on laadullisesti hyvää, kun tilaa käyttävät ovat sisäilmaan tyytyväisiä eikä siitä aiheudu terveyshaittaa”.

Edellä esitetty määritelmä korostaa sisäilman käyttäjän kokemusta. Jos käyttäjä on tyyty­väinen sisäilmastoon eikä siitä aiheudu terveyshaittaa, ovat asiat sisäilman suhteen peri­aatteessa kunnossa. Voidaan siis sanoa, että psykologiset tekijät ovat merkittäviä sisä­ilma-asioista puhuttaessa. Jos korjaustoimilla halutaan poistaa sisäilmaongelma, on tut­kittava rakennusta, sisäilmaa ja ihmisten oireita ja sairauksia.

Psykososiaaliset tekijät

Tyytyväisten osuudella on merkittävä subjektiivinen osuus hyvän sisäilmaston määritel­mässä. Näin ollen sisäilmaan vaikuttavina tekijöinä tulevat mukaan myös sellaiset psy­kososiaaliset tekijät, kuten

• yleinen käsitys alueen terveellisyydestä
• yleinen tyytyväisyys
• johtaminen
• työilmapiiri
• tiedottaminen.

Edellä mainitut tekijät liittyvät erityisesti työpaikkoihin. Voidaan sanoa, että työpaikoilla hyvä sisäilma on tuotantoväline siinä, missä hyvä toimistoergonomiakin. Hyvät työpisteet auttavat työntekijää selviytymään työtehtävistään, huonot työpisteet heikentävät työsuo­ritusta ja pahimmillaan aiheuttavat sairauslomien tarvetta. Tilanne on sama sisäilman suhteen: jos sisäilman laatu on hyvä, työntekijä voi keskittyä siihen, mihin hänet on pal­kattu. Jos sisäilman laatu on heikkoa, työ tulee huonommin tehdyksi ja pahimmillaan aihe­uttaa sairausloman tarvetta.

Tilanne on sama myös muiden tekijöiden suhteen.

Yksityisten ihmisten tai perheiden kohdalla sisäilman altisteet ovat aiheuttaneet monille ihmisille sairauksia tai pahentaneet niitä, mutta asiantuntijat ovat saattaneet vähätellä on­gelmaa. Monet ihmiset ja kokonaiset perheet ovat kokeneet tragedian, kun heidän asun­nossaan on todettu paha homevaurio. Samalla perheenjäsenet ovat alkaneet sairastaa vakavasti.

Taloudellisen hyödyn tavoittelu on eräissä tapauksissa liioitellut terveyshaittaa. Seurauk­sena on ollut lääketieteellinen, psykososiaalinen ja teknistaloudellinen vyyhti.

Sairas rakennus -oireyhtymä

Koska joissakin yhteyksissä on esitetty, että sairas rakennus -oireilun taustalla ovat psy­kososiaaliset syyt, käsitellään sairas rakennus -oireyhtymää tässä lyhyesti. On ollut ta­pauksia, joissa sisäilmasto-ongelmaan ei ole löydetty aiheuttajaa, ja sen seurauksena oi­reilevia ihmisiä on saatettu leimata luulosairaiksi. Osasyynä tähän on ollut terveysalan ammattilaisten puuttuminen aikaisemmin sisäilmastotutkimuksesta.

Sairas rakennus -oireyhtymää alkoi esiintyä 1970-luvun loppupuolella eri puolilla maail­maa erityisesti uusissa toimistorakennuksissa, kouluissa, hotelleissa ja päiväkodeissa. Ihmiset yhdistivät oireensa tietyssä rakennuksessa oleskeluun. Sairas rakennus -oireyhtymän oireet ovat luonteeltaan epäspesifisiä. Oireilun syyt voivat olla joko yksittäisiä teki­jöitä tai usean tekijä yhteisvaikutusta. Sairas rakennus -oireyhtymän määrittely ei ole yksikäsitteistä.

Oireilun syytä on tutkittu laajasti, ja selvitysten kohteena ovat olleet rakennusmateriaa­leista haihtuvat orgaaniset yhdisteet, rakennuksen mikrobit, huoneilman lämpö- ja koste­usolosuhteet, ilmavirtaustekijät, melu- ja valaistusolosuhteet, sähkömagneettinen säteily ja ionitasapaino sekä erityisesti ilmanvaihtojärjestelmät. Myös psyykkisiin tekijöihin on kiinnitetty huomiota erityisesti työympäristöissä.

Käsitteestä sairas rakennus -oireyhtymä suositellaan luovuttavaksi sitä mukaa, kun ih­misten tuntemiin ongelmiin löytyy selviä rakennukseen ja sen sisäilmaan liittyviä syitä. On parempi puhua rakennukseen liittyvistä sairauksista, joita ovat esimerkiksi kosteusvaurion aiheuttama homealtistuksesta seurannut astma, styreenin aiheuttama silmätulehdus ja riittämättömästä ilmanvaihdosta johtuva päänsärky.

Sisäilmakyselyt

Sisäilmakyselyitä käytetään kaikkiin sisäilmaongelmiin, ei vain homevaurioihin. Esimer­kiksi MM-40 -kyselylomakkeessa on osiot työympäristölle ja työjärjestelyille. Näiden avulla saattaa tulla esiin viitteitä myös muista työpaikan ongelmista kuin sisäilmaongel­mista. Kyselyitä ei kuitenkaan voida yksinomaan käyttää näiden selvittelyyn, ks.  Örebro- ja muut oirekyselyt.

Oirekyselyiden tulkinta on aina ehdottomasti jätettävä asiaan perehtyneiden työterveysasi­antuntijoiden tehtäväksi. MM-40 -kyselyn copyright on Työterveys­laitoksella. Mm. sisäilmatutkimusten rajaamiseksi voidaan tehdä suppeampia haittoihin ja havaintoihin keskittyviä käyttäjäkyselyitä, esim. toimintamallin  Käyttäjäkysely.

Lähdekirjallisuus

1. Haahtela T, Hannuksela M, Terho E.O. (toim.) Allergologia. Luku 32. Sisäilma ja sen laadun parantaminen (Tari Haahtela, Erkki O. Terho). Kustannus Oy Duodecim. Jyväs­kylä 1999.

2. Haahtela T, Reijula K. Sisäilman terveyshaitat ja ehdotukset niiden vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 1997:25. Helsinki 1997.

3. Seuri M, Palomäki E. Haasteellinen sisäilma. Riskianalyysi sisäilmaongelmissa. Raken­nustieto Oy. Tampere 2000.

4. Seuri M, Reiman M. Rakennusten kosteusvauriot, home ja terveys. Rakennustieto Oy. Tampere 1996.

© Helsingin, Espoon ja Vantaan Terveelliset tilat, Sisäilmayhdistys ry. (2008)